SRRJK Komissio Ajankohtaista Vesienhoito Luonnonsuojelu Tulvasuojelu Kalastus Projektit Lausunnot Yhteystiedot
Historiaa Kartat

Historiaa

Rajajokikomission historiaa

 

Suomi ja Ruotsi solmivat vuonna 1971 Tornionjoen vesistöaluetta koskevan rajajokisopimuksen, jonka tavoitteena oli, että yhteistä rajajokea

voisi hyödyntää samoilla pelisäännöillä joen molemmilla rannoilla. Sopimuksen toteuttamista ja sen valvomista varten perustettiin rajajokikomissio, jonka toiminta alkoi vuonna 1972. Komission kanslia perustettiin Haaparannalle, ja sen sihteeriksi nimettiin Wilhelm Haara.

 

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio tulkitsi ja sovelsi itsenäisesti rajajokisopimusta. Komissio ratkaisi sopimusalueen vesistörakentamista,

vesistön säännöstelyä sekä mahdollista vesistön pilaantumista aiheuttavaa toimintaa koskevat lupa- ja korvausasiat.

Myös kalastuslupien myöntäminen kuului komission päätösvaltaan. Komission päätöksistä ei voinut valittaa muuten kuin korvausasioiden osalta.

 

Mikä muuttui vuonna 2010?

 

Lokakuussa 2010 astui voimaan uusi rajajokisopimus. Uudessa sopimuksessa on kolme merkittävää uudistusta.

Ensinnäkin sopimuksen mukaan vesiasioissa sovellettava lainsäädäntö ja lupaviranomaiset määräytyvät kunkin maan oikeusjärjestyksen mukaan.

Vesi- ja ympäristölainsäädännön samankaltaisuus Suomessa ja Ruotsissa mahdollisti sen että sopimusalueella voitiin siirtyä vesilupa-asioissa

kansallisten säädösten soveltamiseen yhteisestä sääntelystä. Oikeusturva parani, kun valitusmahdollisuus lupapäätöksissä

laajeni muihinkin kuin korvauskysymyksiin.

 

Toiseksi vanha rajajokikomissio lakkautettiin ja tilalle nimettiin uusi, jonka keskeinen tehtävä on kehittää yhteistyötä alueella.

Komissio toimii myös lausuntoviranomaisena ympäristö- ja lupa-asioissa. Lisäksi komission vastuulla on valvoa sopimuksen toteutumista

sekä huolehtia siitä, että ajankohtaisista vesistöasioista, joilla on merkittäviä rajan ylittäviä vaikutuksia yli rajan, tiedotetaan alueella. Komissiolla on myös oikeus valittaa lupa-asiasta.

 

Kolmantena uudistuksena tarkistettiin kalastukseen liittyviä määräyksiä. Perussopimukseen otettiin kalastusta koskevia yleismääräyksiä,

minkä lisäksi sopimukseen keskeisesti kuuluvassa Tornionjoen kalastussäännössä annettiin yksityiskohtaisempia määräyksiä.

 

Sopimusalue muuttui uudistuksessa hieman, kun lähinnä merialueella sopimusaluetta pienennettiin.

Sopimusalue vastaa nyt Tornionjoen kansainvälistä vesienhoitoaluetta.

 

Tornionjoki – väylä valtakuntien välillä.

Tornionjoesta kertova verkkonäyttely esittelee väylän varrella asuvien elämää vuodesta 1809 (Oulun maakunta-arkisto)

Siirry näyttelyyn »

Rajajokisopimus (Suomi)

Rajajokisopimus (Ruotsi)

Lain perustelut