Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio

Suomen ja Ruotsin välille solmittu uusi rajajokisopimus tuli voimaan  1. lokakuuta 2010. Samalla perustettiin uusi Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio.

Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission järjestämä kansainvälinen seminaari aiheella ”Merituulivoima ja vaelluskalat” 8.-9.10. Kemissä kokosi noin 80 osallistujaa.

Lue lyhyt yhteenveto seminaarista:

Suomalais-ruotsalainen rajajokisopimus

Komissio edistää maiden yhteistoimintaa vesiasioissa, kehittää rajajokialueen ympäristöyhteistyötä sekä toteuttaa EU:n vesiin liittyvistä direktiiveistä johtuvia tehtäviä. Lue rajajokisopimus tästä.

Kalastus

Kalastusta koskevat yksityiskohtaiset määräykset löytyvät Tornionjoen kalastussäännöstä, joka on osa sopimusta. Kalastussäännössä on määräyksiä muun muassa kalastusajoista, kalastusmenetelmistä ja pyydyksistä.

Vesienhoito

​Rajajokikomissiolla on oikeus antaa lausuntoja lupa-asiassa tai hakea valittamalla muutosta lupa-asiaan, jos toimet vaikuttavat rajajokiin tai rannikkovesialueiden tilaan.

Tulva

Tulva- ja ympäristövahinkojen torjunta yhteisellä vesialueella on keskeinen osa rajajokisopimusta. Rajajokikomissio edistää sopimuspuolten viranomaisten ja kuntien suunnittelutyön yhteensovittamista tulva- ja ympäristövahinkojen torjumiseksi rajajoissa.

Tornionjoen valuma-alue

Tornionjoki on yksi Suomen ja Ruotsin suurimmista joista 40 157 km² valuma-alueellaan. Noin 60 % valuma-alueesta on Ruotsissa ja loppuosa Suomessa, vähäinen alue jää Norjan puolelle. Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja seuraa Könkämäeno-Muonionjoki-Tornionjoki-väylää.

Jokijatkumon yläosa muodostuu kahdesta suuresta vesistöstä: Tornionjoki, jonka latvat ovat lännessä ja Muonionjoki idässä, joka myös muodostaa valtiorajan. Kaksi jokea yhtyvät Pajalan kylän eteläpuolella ja virtaa Tornionjokena Perämereen. Vesienhoitoalueeseen kuuluu myös jokisuiston edustan rannikkoalue. Tornionjoen vuotuinen keskivirtaama on 388 m³/s.

Karta över torneälvens vattendistrikt

Ajankohtaista