Suomalais-ruottalainen rajaväyläkomisuuni
Suomen ja Ruottin välinen sopimus, joka koskee rajaväyliä, astu voihmaan 1. lokakuuta 2010. Sopimuksen tarkotus oon kehittää rajanylistä yhtheistyötä vesiä ja kalastusta koskevissa asioissa, ja turvata samanlaisia maholisuuksia näile kahele maale käyttää rajaväyliä raja-aluheen hyväksi.
Rajaväyläsopimus
Bengt Pohjanen käänsi vuonna 2017 rajajokisopimuksen meänkielele.
Vesittenhoito
Suomalais-ruottalainen rajaväyläkomišuuni kehittää Suomen ja Ruottin välistä yhtheistyötä vesittenhoion puolela. Komišuuni vahvistaa Suomen ja Ruottin viranomhaisten välistä yhtheistyötä koo-ortineeraamalla ja sovittamalla ohjelmia, suunitelmia ja päätökshiin tarkottavia aikomuksia vesittenhoitoaluheen stattyksen ja vesitten tilantheen seuraamisessa.
Tulva-asiat
Komišuuni pittää vahvistaa sopimuspuolten, viranomhaisten ja kuntien suunittelutyön koo-ortineerinkin tulvan ja ympäristövahinkon vastustamisessa rajaväylissä. Komišuuni pittää kattoa perhään, ette Ruotti ja Suomi yhessä oon yhtheyessä näistä ohjelmista ja suunitteluista, jokka koskeva tätä artikkelia ja ette net yhessä pitävä kuulustelukokkouksia.
Torniojoen vesidistrikti
Komišuunin tehtävät
Komišuuni pittää tämän sopimuksen jälkhiin:
– Kehittää osapuolten kans vesittenhoitoaluheen yhtheistyötä;
– Vahvistaa yhtheistyötä osapuolten päätösvallan välilä, koo-ortineerata ja yhistää ohjelmia, suunitelmia ja toimia,
joita oon aateltu saavuthaan vesiympäristön päämäärät; valvoa huomiossa pitäen vesitten staattystä;
– Vahvistaa päätösvallan ja kuntien koo-ortineeraavaa suunittelutyötä ehkästäksheen ympäristövahinkoja rajaväylien aluheila;
– Vahvistaa koo-ortineeraavaa ja uuistavvaa luononsuunittelua osapuolten päätösvallan ja kuntien rajaväylien toimissa;
– Kattoa perhään, ette osapuolet yhessä oon ohjelmia ja suunitteluja koskevissa vuoropuheluissa, jokka viittaava tähhään artikelhiin; ja
– Ette net pitävä yhessä kuulustelukokkouksia; ja
– Ette net hyväksyvvä taikka hylkäävä ohjelmia taikka suunitteluja jokka koskeva vesialuheen hoitoa.
- Komišuuni pittää valvoa tämän sopimuksen käyttöä ja sallia tottettuamisia ja huomauttaa osapuolia jos tarttee parantaa sopimusta.
YHTHEENPANO
Molemat osapuolet ( Ruottin- ja Suomenmaa) paneva kolme jäsentä komišuuhniin määrätyksi aijaksi; yks näistä oon valtion viranomhaisesta, vesiasioista vasthuussa oleva, ja yks jäsen oon kunnasta, jota sopimus koskee, ja vielä jokaselle jäsenelle yks taikka useampi varajäsen.
Komišuunin puhheenjohtaja vaihettuu sopimusosapuolten (valtioitten) kesken joka kalenterivuosi. Puhheenjohtajuus kuuluu sille osapuolele, joka oon vuorossa ja toinen osapuoli oon varapuhheenjohtaja. Molemat häätyvä olla komišuunin jäseniä.
