Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio
Suomen ja Ruotsin välille solmittu uusi rajajokisopimus tuli voimaan 1. lokakuuta 2010. Samalla perustettiin uusi Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio.
Rajajokiavustus 2025
Rajajokiavustuksen haku vuodelle 2025 aukeaa 2.1.2025. Hakulomakkeen löydät täältä.
Lue lisää osiosta Ajankohtaista.
MMM:n kysely lohikantojen vahvistamisesta
Lohien nousu Itämeressä Perämereen laskeviin jokiin sekä lohisaaliit meressä ja joissa ovat olleet heikkoja vuosina 2023 ja 2024. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on erittäin huolestunut tästä kielteisestä kehityksestä. Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa tällä 10.1.2025 saakka auki olevalla webropol-kyselyllä prosessia, jonka tavoitteena on lohikantojen vahvistaminen. Tämän kyselyn avulla MMM haluaa kerätä kattavasti sidosryhmien ehdotukset niistä toimenpiteistä, joihin niiden näkemysten mukaan tulisi ryhtyä lohikantojen vahvistamiseksi kalastusta säätelemällä. Siirry lohikyselyyn tästä
Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission järjestämä kansainvälinen seminaari aiheella ”Merituulivoima ja vaelluskalat” 8.-9.10. Kemissä kokosi noin 80 osallistujaa.
Lue lyhyt yhteenveto seminaarista:
Suomalais-ruotsalainen rajajokisopimus
Komissio edistää maiden yhteistoimintaa vesiasioissa, kehittää rajajokialueen ympäristöyhteistyötä sekä toteuttaa EU:n vesiin liittyvistä direktiiveistä johtuvia tehtäviä. Lue rajajokisopimus tästä.
Kalastus
Kalastusta koskevat yksityiskohtaiset määräykset löytyvät Tornionjoen kalastussäännöstä, joka on osa sopimusta. Kalastussäännössä on määräyksiä muun muassa kalastusajoista, kalastusmenetelmistä ja pyydyksistä.
Vesienhoito
Rajajokikomissiolla on oikeus antaa lausuntoja lupa-asiassa tai hakea valittamalla muutosta lupa-asiaan, jos toimet vaikuttavat rajajokiin tai rannikkovesialueiden tilaan.
Tulva
Tulva- ja ympäristövahinkojen torjunta yhteisellä vesialueella on keskeinen osa rajajokisopimusta. Rajajokikomissio edistää sopimuspuolten viranomaisten ja kuntien suunnittelutyön yhteensovittamista tulva- ja ympäristövahinkojen torjumiseksi rajajoissa.
Tornionjoen valuma-alue
Tornionjoki on yksi Suomen ja Ruotsin suurimmista joista 40 157 km² valuma-alueellaan. Noin 60 % valuma-alueesta on Ruotsissa ja loppuosa Suomessa, vähäinen alue jää Norjan puolelle. Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja seuraa Könkämäeno-Muonionjoki-Tornionjoki-väylää.
Jokijatkumon yläosa muodostuu kahdesta suuresta vesistöstä: Tornionjoki, jonka latvat ovat lännessä ja Muonionjoki idässä, joka myös muodostaa valtiorajan. Kaksi jokea yhtyvät Pajalan kylän eteläpuolella ja virtaa Tornionjokena Perämereen. Vesienhoitoalueeseen kuuluu myös jokisuiston edustan rannikkoalue. Tornionjoen vuotuinen keskivirtaama on 388 m³/s.
Ajankohtaista
- Rajajokiavustus 2025
- Vesienhoito, Perämeren vh-alue Ruotsi, kuuleminen menossa 30.4. asti
Pohjanlahden vesipiiri kuulee 1 marraskuuta 2024 – 30 huhtikuuta 2025 välisenä aikana järvien, jokien, pohjavesien ja rannikkovesien hoitoon liittyvistä tärkeistä asioista.
Rajajokisopimuksen tarkoituksena on yhteensovittaa vesienhoitoa koskevat suunnitelmat ja ohjelmat.
Linkkinä Tornionjoen Suomen puolen keskeisten kysymysten kuulemisessa aiemmin tänä vuonna saatu palaute. https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Vesienhoidon%20keskeiset%20kysymykset%2C%20ty%C3%B6ohjelma%20ja%20aikataulu%20palautteen%20yhteenveto30092024.pdf
Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Tornionjoen vesienhoitoalueella 2028–2033, kuuleminen päättyi 06/24. https://www.doria.fi/handle/10024/188326
”Mitkä ovat (Ruotsin) Perämeren vesipiirin vesiympäristöjen pitkäjänteisen hoidon kannalta suurimpia haasteita? Mitä ovat kehitystarpeemme ja
mitä meidän on asetettava etusijalle niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä, jotta voisimme hoitaa vesiämme entistä paremmin?
Työsuunnitelmaa ja Perämeren vesipiirin tärkeitä asioita koskevassa kuulemisessa on kyse juuri näistä asioista. Kuuleminen mahdollistaa
lähivuosina toteutettavan työn linjauksiin vaikuttamisen ja mielipiteiden antamisen vesihoitotyön pitkäjänteisen kehittämisen kannalta ensisijaisista kohteista.” https://www.vattenmyndigheterna.se/tjanster/publikationer/2024/vesiasioiden-konsultointi-tyoohjelman-kanssa-ja-yhteenveto-keskeisista-kysymyksista-hoitosuunnitelman-2027-2033-valmistelua-varten.html - MMM:n kysely lohikantojen vahvistamisesta
Lohien nousu Itämeressä Perämereen laskeviin jokiin sekä lohisaaliit meressä ja joissa ovat olleet heikkoja vuosina 2023 ja 2024. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on erittäin huolestunut tästä kielteisestä kehityksestä. Maa- ja metsätalousministeriön jatkaa tällä 10.1.2025 saakka auki olevalla webropol-kyselyllä prosessia, jonka tavoitteena on lohikantojen vahvistaminen. Tämän kyselyn avulla MMM haluaa kerätä kattavasti sidosryhmien ehdotukset niistä toimenpiteistä, joihin niiden näkemysten mukaan tulisi ryhtyä lohikantojen vahvistamiseksi kalastusta säätelemällä. Siirry lohikyselyyn tästä
